torstai 24. syyskuuta 2009

Sananlaskuja v.1907, Valistuksen Lukukirja

Käsi kaunihin tekeepi: sitä silmä katseleepi:
suu sanan hyvän puhuupi: sitä mieli muisteleepi.

Hyvä on lapsen lasna olla hyvän vanhemman varassa; hyvä vanhan vanhetakin hyvän nuoremman nojassa.

Muoto on Jumalan luoma, tavat itse ottamallaan.

Ällös lyökö lyödyn mieltä, syäntä särkekö suruisen;
jo se on lyöty lyömättäsi, särkemättäsi säretty.

Illan virkku, aamun torkku; se tapa talon hävitti.

Ylenkatsottu kanto reen kaataa.

Jos on syitä sysissä, niin on sepissäkin.

Ahkeruus kovan onnen voittaa, ahkeruus unenkin poistaa.

Suuruus suuhun, mieli, päähän; Jumala sydämillemme!

Viina viepi miehen mielen, olut oudoksi tekeepi.

Puhu oikein, vaikka sana päivässä.

On katajassakin tervaa.

lauantai 19. syyskuuta 2009

Arvoituksia vuodelta 1920

Arvoituksia.

1. Puoli terästä, toinen puuta?

2. Neljä tupaa, kymmenen miestä sisässä?

3. Nuora puun nenässä, surma nuoran päässä?

4. Pikku lintu liinahäntä, läpi seinän lentelee?

5. Oveton aitta, ruokaa täynnä?

6. Ori hirnui Helsingissä, täällä valjaat vähähtivät?

Vastaukset:

1. Puukko.
2. Kintaat, rukkaset.
3. Ongessa vapa, siima ja koukku.
4. Neula ja rihma sen perässä.
5. Muna.
6. Ukkonen.

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Valistuksen Lukukirjasta 1920

VIERAISILLA

Hiiripä naapurit kutsui kestiin,
emo se hyöri,
poikaset pyöri,
lattia laastii, portaat pestiin.

Pantiin pöytähän herkut hyvät:
juustoa, voita
ja makkaroita,
herneet ja pavut ja vehnänjyvät.

Vieraita saapuu paljon kyllä:
äiti ja mummi,
lapset ja kummi,
kaikilla juhlavaatteet yllä.

Herkkuja hyviä vieraat kiittää.
Hampaat ne naksaa,
syödä he jaksaa,
vieläpä kotijoukoille riittää.

"Näin mistä saitkaan lihat ja kalat?
Kysympä sulta,
emäntä kulta,
meillä on kotona kuivat palat"

"Ainahan sitä, kun luikkaasti liikkuu,
reikiä kaivaa,
polkuja raivaa-
aitassa paistit ja makkara riippuu.

Siellä on hinkalot, laarit laajat,
meijerivoita
ja piirakoita,
juustoja, munia rivit taajat"

" Niin, mutta meillä on kissa häijy,
suuri ja jula,
siinä on pulma,
aina se pienten retkiä väijyy"

" Onhan se meilläkin nimeltä Tuuro,
viiksiniekka,
kynnet kuin miekka,
vaan se on onneksi vanha ja kuuro"

lauantai 12. syyskuuta 2009

Valistuksen Lukukirjasta 1920

Kenelle avuksi oisin?
-Vanhemmille.
Kenelle riemuni soisin?
-Murheisille.
Kenelle lahjan veisin?
-Isoovalle.
Kenelle työskenteleisin?
-Isäinmaalle.
Kenelle itseni annan?
-Totuudelle.
Kenelle kiitosta kannan?
-Jeesukselle.

------------------------------------------

Sananlaskuja:

Tyhmä töitänsä kehuupi, itseänsä kiitteleepi.
Ei työ miestä pahenna, jollei mies työtä.
Ei kaikki kultaa, joka kiiltää, eikä kaikki hopeaa, mikä hohtaa.
Hiljaa hyvä tuleepi, ajatellen aivan kaunis.
Anna kättä köyhän miehen, köyhällä on lämmin koura.
Hädässä ystävä tutaan.
Kärsivä kaikki voittaa.

perjantai 11. syyskuuta 2009

Valistuksen Lukukirja vuodelta 1920

Ken muokkaa maata, se kunnon mies,
maa touon hänelle tuottaa:
jos halla vieraana käy ken ties,
hän silti luojaansa luottaa,
ja aikaa toivoen parempaa
hän maataan raataa ja rakentaa
ja uutta kasvua uottaa.

Hän perkaa pelloksi korpimaan
ja kannot kauaksi kantaa:
hän kivet vääntävi voimallaan
ja raataa rahkojen rantaa.
Hän kuokkii, kylvää ja lapioi.
ja täynnä toivoa lauluns soi:
Kyll Luoja kasvunkin antaa!

Niin paljon korpia Suomess on,
niin paljon suuria soita!
Ne työhön kutsuu ja taistohon,
ei pelkää ne perkaajoita.
Käy niihin käsiksi, Suomen mies,
ja pidä pyhänä kotilies,
maas viljelyksille viota.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Sananlaskuja

"Jonka nuorena oppii, sen vanhana taitaa."

"Alku aina hankala, ahkera se voiton saa."

"Tyytyväinen kiittää vähästäkin."

"Nälkä on huonon leivän särvin."

"Totuus ei pala tulessakaan."

"Hyvä on lapsen lasna olla hyvän vanhemman varassa."

"Vahingosta viisaaksi tullaan, ei rikkaaksi."

"Ylpeys käy lankeemuksen edellä."

"Joka kuuseen kurottaa, se katajaan kapsahtaa."

"Rehellisyys maan perii"

"Älä suulla suurentele, ellet kunnossa kykene."

"Ei suuret sanat suuta halkaise."